Timo Lehmunen on koonnut eri lähteistä yli 70-sivuisen paketin lähinnä Kymijoen vesistön uitoista. Mukaan on mahtunut joitakin mielenkiintoisia tietoja myös Gutzeit-yhtiöstä ja Väliväylästä:

13.6.1872 Kotka. Norjan saha: Saatiin lupa perustaa höyrysaha. 1872 marraskuussa saha käynnistyi, sahauskapasiteetti 50.000 m3 vuodessa. Höyrykoneteho 90 hv. Omistaja Hans Gutzeit/yhtiön nimi W. Gutzeit & Co. (WP60/sahat-tiedosto)

27.3.1882 Kymijoki. Sahayhtiö W. Gutzeit & Co ilmoittaa ottavansa käyttöön uuden kuusi sakaraisen tähtimerkin uittoon. Aikaisemmin yhtiö I-merkkiä uitossa ja käytti samaa merkkiä kirveellä veistettynä 1940-luvulle saakka. Vanha merkki oli hankala huomata erottelussa sahatukissa olevien halkeamien takia. Tähtimerkki tulee Norjasta Glommajoelta sahafirma Wiel & Co:lta, merkki on ilmeisesti poistunut käytöstä. (Jorma Ahvenainen: Enso-Gutzeit Oy, 1992)

1890. W. Gutzeit & Co, sitten kun minä sahatoiminimi Gutzeit & Co:n siitä tekemän hakemuksen johdosta samalla kun lupa annettiin Kannuskosken puuhiomon omistajalle Lakka- ja Kannuskoskissa siellä oleviin vesilaitosten sulkulaitoksiin rakentaa ja ylläpitää kaksi lauttausränniä 8 ja 32 sylen pituudella, sahatoiminimi Gutzeit & Co:lle rakentaa ja ylläpitää Tirvankoskessa 30 syltä pitkän uittorännin...(Metsähallituksen insinööriosasto: Pakkanen-Leikola: Suomen metsien käytön historiaa 2011)

1903. Kotkan sahoja kohti oli matkalla tämän kuun 13. päivänä Valkealassa Kannuskosken tehtaan uittamon kautta kulkemassa kaksi oikein vanhan  kansan sahapölkkyä, koskapa eivät sopineet veden varassa tuon uittamon läpi, vaan piti ne suuren miesvoiman avustamana vetää alas. Harvoin enää moisia puita saa nähdä. (Etelä-Suomi, Kotka 22.8.1903)

1906: Paksuja sahapölkkyjä on tullut tänä kesänä pienempien puiden ohella Valkealan vesireitiltä Kannuskosken uittamon kautta, koska niitä töin tuskin on saatu melkoisen avarasta uittosuppilosta läpi mahtumaan. Nuo aarnipetäjät ovat kasvaneet Raja-Karjalan kankailla, josta ne ovat johdetut Saimaan vesistön kautta ja Lappeella olevan Rovontaipaleen ylitse sanottuun vesireittiin solumaan edelleen Kotkan sahoja kohti. (Etelä-Suomi, Kotka 2.4.1906)

1907: Luumäki-Valkealan uittoväylässä huolimatonta tukkien kuljetusta (Valkealassa) Koskelan kosken alisella alapuolella, kun ylikulkijoiden täytyy kiertää puiden tähden kilometrin matka. Suoraan soutuporttilautalla pääsisi 100 sylellä. Pikaista korjausta vaatii moinen menettely. (Etelä-Suomi, Kotka 4.6.1907)

1909: Nopeampi kuin juna. Tämän kuun 19. päivän aamuna ajoi konsuli A. Gullichsen (yhtiön W. Gutzeit & Co:n johtaja) Helsingistä Kotkaan vajaassa kahdessa tunnissa automobiililla, jonka oli lähtöpaikasta ostanut. Matkalle oli lähdetty klo 4.20 aamulla ja saapui Kotkaan klo 6.15. Ainakin ajomies oli ylpeä nopeasta matkasta, eikä tainnut isännälläkään ollut syytä moittia. (Eteenpäin, Kotka 22.5.1909)

1911: Rutolan saha Lemin pitäjässä joutuu tämän kuun 22 päivänä seisomaan useita viikkoja sen johdosta, että sahan voimapyörä ja voimaremmi särkyivät palasiksi. Mitään ihmishengen hukkaa ei rytäkässä tapahtunut. Samalla jouti seuraukseen suuri tukkiliike, koska tehdas ei voi sanotun tapauksen johdosta käyttää. Saha oli käynnissä pari kuukautta. Ennen joulua tuli hävitti sahan ja nyt taas kävi tällainen onnettomuus. Sahan omistaa Oy W. Gutzeit & Co Kotkasta. (Etelä-Suomi, Kotka 29.6.1911)

1914: Kun metsätuotteiden lauttaaminen Luumäki-Kymijoen lauttausväylässä olevan Tirvan kosken lauttausrännissä alaveden aikana on erittäin vaikeaa, on piiri-insinööri osakeyhtiö W. Gutzeitin anomuksesta määrännyt toimittamaan itse paikalla ja tekemään esityksen siitä kuinka mainittu epäkohta parhaiten saataisiin poistetuksi. (Kyminlaakso, Kotka 9.9.1914)

Laivojen kuljetus vesistöstä toiseen ei ollut yksinkertaista silloisella kalustolla. Vuonna 1922 siirretiin varppaaja-Kyykoski Kannuskoskelta Ilomantsin kirkonkylän läheiselle Nuorajärvelle. Siirron Kaltimoon hoiti Lappeenrannan Konepaja, jonka toinen omistaja Kusti Lappalainen kävi helmikuussa 1922 tutustumassa kuljetusreitin loppuosaan ja raportoi havainnoistaan Gutzeitin laivasto päällikkö Hugo Larssenille:
" Matkakertomukseni Kyykoski-laivan kuljetuksesta Enon kirkon kautta Ilomantsiin: Tarkastettuani kulettavan matkan, että Kyykoski-laiva tulee menemään Lylykoskeen ja matka maantietä myöten on noin 38 km ja tarkastettuani kuljetusreissua niin huomasin, että laiva on kuljetettava vallan maantietä myöten, mitä tulee siihen suunnitelmaan, että kuljettaa jäitä myöten, niin se on ihka mahdoton, sillä ketään en saanut paikkakuntalaisia hevosen kanssa seutua näyttämään, kun jäät tulivat viime syksynä niin heikot.
Ainoastaan Lylyvaaran kylästä Ilomantsissa koetettiin kysellä jäälle menoa vaan sanoivat, että emme voi lähteä kuin suksessa kulkemaan. Niin pääsin siihen tulokseen, että paras on kulkea vallan maantietä myöten, silläkin olisi ollut kaksi maantietä, jotka oikaisevat 5 km, vaan nekin eivät soveltuneet ollenkaan, sillä ne olivat metsäiset ja syrjäteitä. Maantiematkan tarkastelin sillä tavalla, että kyllä siellä paljon mäkiä oli, muistissanikin on 24 ylämäkeä pienempiä lukuun ottamatta. Vaan kun vahvat traktorit saapi, niin ei kovinkaan paljon niitä vinssillä vedettäviä mäkiä jää. Kaltimosta se niskan lossin virta oli jäätynyt, vasta tammikuussa rupesivat hevosilla ajamaan ja olikin paikkakuntalaiset keinotekoisesti jäädyttäneet ja sen huomasin, että kyllä laiva siitä ylitse pääsee ja vielä huomattiin Gutzeitin metsäkonttorissa Joensuussa, että alkaisivat edelleen jäädyttää sitä. Ja kun laiva vain kovempien pakkasten aikana koetetaan jouduttaa ylitse, niin pahin vaara on silloin vältetty.
Muuten voimme lausua siitä kuletuksesta, ettemme urakalla lähde sitä kulettamaan, että voimme taasen ne paremmat miehet antaa, jotka kulettivat sen Kannuskoskelta ja ovat nyt aikana laivaa kulettamassa Kaltimoon.
Edelleen jäämme odottamaan ilmoitustanne, jääkö laiva meidän kuletettavaksi vai ei.
(Korsteeni 1994: Esko Pakkanen: Sattumuksia Saimaalta - Arkistodokumenttien kertomana)

Lähde:  Kymijoen vesistön uiton historiaa, Timo Lehmunen, puh. 040-6126414
os. Rajatie 13, 45810 Pilkanmaa

Höyryvarppaaja Kyykoski nykyisin Möhkö-nimisenä huviveneenä. Kuva: Juhani Simpanen