Kun Aktiebolabet W. Gutzeit Oy hankki omistukseensa Ropon neljän sisaruksen omistaman Ruttoisten Rusthollin tilan vesialueineen, tuli pienestä Ruttoisten maaliskylästä 1800-lopulla kasvukeskus, jonka väkiluku kasvoi nopeasti, lähes kymmenkertaistui muutamassa vuodessa.
Vuonna 1910 asukkaita oli henkikirjan mukaan naisia 237 ja miehiä 252, yht. 489 henkeä.

Yhtiö rakensi ylivientilaitoksen Myllylammen ja Kärenlammen välille, 760 metriä pitkän rännin Kärenlammesta Jängynjärveen. Ropon tilan lisäksi yhtiö osti Lapaton tilan ja Ruoholammen rannalla sijaineen Taalikan tilan. Ruoholammen rannalle rakennettiin työntekijöitä varten useita asuinrakennuksia mm. Isotalo, Pitkä pytinki, Riihitupa ja Remula. Työnjohtajat ja koneenkäyttäjät saivat kaksi huonetta ja  muut työntekijät hellahuoneen. Riihitupa oli yhteinen asunto sellaisille työntekijöille, joilla ei ollut perhettä.

1920-luvulla tuotiin alueelle karjaa. Karjakoille ja pehtooreille rakennettin talo, johon hevosmiehet muuttivat. Maitoa sai ostaa lypsyn aikana karjakeittiöstä yhtiön konttorista ostettavalla vihkosella, josta repäistiin niin monta lippua kuin osti maitolitroja.
Niille miehille, jotka olivat sahalla viikot töissä ja menivät viikonlopuksi kotiinsa rakennettiin oma talo. Tässä talossa oli yhteinen keittiö ja huoneita. Taloa kutsuttiin Remulaksi. Nimi tuli siitä, että asukkaat saivat laivamiehiltä Kotkan kautta tuotua Viron pirtua. Tapavainolan talolla ja Rutolan työväentalolla oli yhteinen sopimus, jolla remuajille annettiin kuukauden porttikielto molempien talojen tansseihin.

Yhdessä talossa oli Pakar-tupa, jossa kaikki paistoivat leipänsä ja pullansa. Uuneja oli kaksi ja ne lämpesivät jatkuvasti. Paistajat laittoivat nimensä liitutauluun. Pesutuvalla oli samanlainen systeemi ja sinne mahtui kerralla useampi pesijä. Kesällä pyykki pestiin lammen rannalla. Sauna oli yhteinen, jossa miehet ja naiset kävivät samaan aikaan. Sauna oli joen rannassa, joka virtasi Ruoholammesta Saimaaseen. Joen vesi oli puhdasta. Saunalla oli vakituinen lämmittäjä. Myöhemmin järjestettiin vuorosaunat naisille perjantaisin ja miehille lauantaisin. Isännötsijällä oli oma sauna pihapiirissään.

Rutolan lapset kävivät ensin Kären kansakoulua, mutta vuodesta 1908 lähtien kylässä oli kansakoulu, joka kylän asukasluvun kasvaessa jäi nopeasti ahtaaksi. Yhtiö antoi tontin ja uuden koulun vihkiäiset olivat sytksyllä 1926. Vanha koulu muutettiin konemestarin ja työnjohtajien asunnoiksi.

Asukkaat perustivat vuonna 1995 Rutolan työväen osuuskauppa Toivo RL:n, jolla oli toimitilat vanhan maantien varressa lähellä Telataipaletta. Kaupan yhteydessä oli Tippala-niminen kahvila. Tavarat haettiin kahdesti päivässä hevosilla Lappeenrannasta.
Osuuskauppa vietti 10-vuotisjuhliaan elokuussa 1916. Lehti kirjoitti:" Yleisöä oli juhlissa noin 700 henkeä. Rutolan työväen näyttämö esitti juhlassa näytelmät "Naimahulluja" ja "Langaton telefooni" sekä urheiluseura Yrituksen pojat voimistelua. Juhalpuheen piti Viipurin osuuskaupan edustaja herra Viinikka."

Sahan tilit maksettiin kahden viikon välein. Tilin sai tiliputkasta. Huudettiin nimeltä ja rahat sai putkan pieneltä luukulta. Tilitorille tuli lappeenrantalaisia  valmisvaatekauppiaita. Leipurit toivat laipää ja vehnästä. Rinkelit riippuivat myymäläpöydän katossa naruissa puolen kilon ja kilon annoksina. Maalaiset möivät voita, lihaa. perunaa yms.

Ruttoisten työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Perustamisvuonna siihen liittyi 75 jäsentä. Oma talo valmistui 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Sitä ennen yhdistyksen kuukausittaiset iltamat ja muut tapahtumat pidettiin Riihituvalla. Kun oma talo valmistui, siellä toimi kirjasto, soittokunta, urheilu- ja voimisteluseura Yritys ja näytelmäseura Rutolan Työväen Näyttämö.

Urheiluseura Yritys järjesti ensimmäisen suuren urheilujuhlan 19.6.1910. Ohjelmassa oli mm. kuusiottelu: kuula, keihäs, korkeushyppy, pituus, 100 metrin juoksu, kuula, ja 200 metrin juoksu ja ampuminen. Toimintaa rahoitettiin mm. järjestämällä arpajaisia. Kansan Ääni kirjoitti 14.7.1910: " Minnekäs menet muualle kuin Rutolan ty:n suurenmoisiin arpajaisiin. Siellä kuuluu olevan maamiehillekin arvokas esine nimittäin kääntöaura. Kuplettien laulajakin kuuluu olevan ulkomailta asti ja ohjelmassa mm. soiton mukaan mutkille juoksu.!"

Lappeenrantalaisessa Kansan Ääni-lehdessä kerrottiin usein kylän tunnelmista:
13.3.1910 kirjoitti nimimerkki Pekka: "Illalla iltama omalla talolla, jossa näyteltiin taistelua elämän kruunista. Kappaleen esitys sujui meikäläisiin oloihin verrattuna kohtalaisesti, joskin vielä jäi toivomisen varaa. Väkeä oli rientänyt katsomaan runsaasti. Yleisön käytös oli siivoa."

Kesäkuussa 1911 kirjoitti nimimerkki Minä: "Korttipeli on tullut taas kesän tullen maanvaivaksi täälläkin. Minä sanon teille  korttisankarit, että lopettakaa moinen leikki tahi nimenne loistaa tämän lehden palstoilla."

Joulukuussa 1907 nimerkki Tuhrija kirjoitti: "Täällä on elää kituutettu päivästä päivään vaivaisen elämää. Taantumus astuu joskin hitaasti mutta varmasti näyttämölle. Kirjoittaja valitteli sahalla tapahtuneista irtisanomisista ja ammattiosaston vähentymisesta ja jatkoi " Minä luulisin paljon auttavan jos puhdistaisimme jäniksen pois housuistamme. Ottakaamme sitte aimo annos ihmisyyden ja ihmisarvon rintaroppia. Tämä roppi vaikuttaa virkistävästi lamaannustautia vastaan. Kun lisäksi nuuskaamme aimo priisin työläistunnelmaa, niin heti huomaamme päistämme haihtuvan kaiken sen saastaisen romun, joka niihin on päässyt tunkeutumaan kapitaalisista höyryistä."

Yhtiö piti komeat 50-vuotisjuhlat. Juhlapaikalle tehtiin tanssilava. Lappeenrannan sotilassoittokunta soitti, ammuttiin raketteja ja kaikille tarjottiin pullakahvit. Jokainen sai muistoksi kahvikupin, jonka kyljessä oli vuosiluku. Ukko-Pekka Svinhufvud piti koristellulta korokkeelta juhlapuheen.

Saha lopetti toimintansa vuonna 1932.

Lähteet: Lasse Hytin puhe 11.8.2002 Lappeen kotiseutuyhdistyksen juhlissa
Veikko Tikkala: Matkan varrella; Lappeenrannan työväenyhdistys 2001

Sahan konttori Kuva: Liisa Seppälän kokoelmat

Ilmakuva Rutolasta