Väliväylä on Gutzeit-yhtiön aikoinaan antama nimi Luumäen-Valkealan tukkien uittoreitille ja nimi vakiintui yleiseen käyttöön. Peruskartoissa sitä ei ole, mutta melojat ovat nimen ottaneet käyttöönsä.
Reitti alkaa useista Vuoksenvirran vesistön rajalla sijaitsevista pienistä järvistä, lammista ja puroista, jotka purkavat vetensä Luumäen ja Lemin pitäjissä  Kouvolan-Viipurin radan pohjoispuolella olevaan laajaan Ylä-Kivijärveen.

Mitä vesistöjä väylään kuuluu? Lukuisia!  Käytössä on myös lukuisia nimiversioita, joten täysin oikeista nimistä en rupea lyömään vetoa. Luettelen tässä niitä sen mukaan, kun fil.tohtori ja Suomen tie- ja vesirakennusten ylihallituksen hydrografisen toimiston johtaja Edv. Blomqvist niitä nimitteli vuonna 1911 teoksessaan Lisiä Suomen hydrografiaan. Niitä vesistöjä, joita ei kirjaan sisälly, nimittelen useimmiten kuulemillani nimillä.
Järvet: Jängynjärvi, Ylä- ja Ala-Kivijärvi, Lakanjärvi, Ruokojärvi, Immosenjärvi, Alusjärvi, Tirvajärvi, Tarhajärvi, Rapojärvi, Haukkajärvi, Karhulanjärvi, ja Lappalanjärvi.
Joet ja virrat: Huopaisenvirta, Vuonteenvirta, Lakanvirta, Kannusvirta, Niskavirta, Suurosenvirta, Vääntäjänvirta, Kiurinvirta, Mankinvirta, Auvosenvirta, Kepsunvirta, Miettulanvirta, Käyräjoki, Jokelanjoki ja Harjunjoki.
Varsinaisen uittoreitin ulkopuolella Rutolassa käytettiin uittoon Myllylampea ja Kärenlampea ja väylän loppupäässä tukkeja uitettiin Käyrälammessa.
Koskia oli paljon. Jonkinlainen putouskorkeus oli Lakan-, Hakorisun-, Ruoko.- Kannus-, Kyy-, Sauna-, Koivu-, Taikina-, Ruuna-, Paju-, Auvosen-, Koskelan-, Jyrään-, Immosen-, Paas- ja Jokelan myllykoskissa.

Gutzeit- (myöh. Enso-Gutzeit) yhtiö kuljetti väylää pitkin tukkeja vuosina 1890-1964
Tänä vuonna tulee kesäkuussa 50-vuotta uittojen päättymisestä ja heinäkuussa 124 vuotta niiden aloittamisesta.

Olen viimeisten vuosien aikana kuullut monia tarinoita Väliväylän uittoajoista. Kirjoittelen niistä tässä blogissa. Tule mukaan uittojen aikaan!