Esko Pakkanen on kirjoittanut 1040-sivuisen kirjajärkäleen uitoista. Lukemista siinä riittää pitkäksi aikaa. Katselin, mitä Väliväylästä kerrotaan. Mukava oli huomata, että mainintoja ja valokuvia oli yli 20. sivulla:

s. 31 Karttakuva Kaakkois-Suomesta 1700-luvun lopulla. Upsalan yliopiston kuvassa on ylälaidassa Väliväylä ja alempana sahatavaran tärkein rahtireitti Saimaan etelärannalta Viipuriin.

s. 105 Kirjoittaja ihmettelee Gutzeit-yhtiön vähäisiä Pielisjoen uittoja v. 1897. Vain 60 000 tukkia, vaikka Rutolan kautta kulki Väliväylään jo lähes puoli miljoonaa tukkia.

s. 154 Otsikko: Väliväylä ja Rutola. Kuvissa Väliväylän kartta ja Jängynjärven saksa.
s. 156 kerrotaan, että varppausponttoneja ts. saksoja, röllejä oli Väliväylällä suurimmillaan 14 kpl.

s. 286 kuva s/s Ristosta Kiurinvirralla, jossa se varppasi vv. 1891-1939. Risto palasi Jängynjärvelle 1958 ja työskenteli siellä uittojen loppuun asti.

s. 307 kuva höyryhinaaja Väinölän konehuoneesta 1950-luvulla. Töissä konemestari Hentunen ja lämmittäjä Vanhalakka.

s. 481 kuva Valkealan Karhulajärveltä, jossa varpattiin keluveneellä isoa pyrästä vuonna 1934.

s. 543 kerrotaan Gutzeit-yhtiön Saimaan aluksista lähinnä Kotkasta ja Ruttoisista. Sivulla mainitaan myös v. 1893 hankittu Aino-varppaaja, joka oli Ala-Kivijärvellä vv. 1909-1963.

s. 572 Matti Erosen v. 1956 ottama kuva röllästä Käyrälammella. Kannella istuvat Väinö Puustell, Urho Jokela ja Risto Palmu.

s. 578 kerrotaan s/s Kyykosken siirrosta v. 1922 Väliväylältä Pohjois-Karjalaan Ilomantsiin Nuorajärvelle.

s. 579 kerrotaan, miten uittoaluksia siirrettiin väylällä olevan kosken ohi erillistä siirtorataa myöten.
Väliväylällä siirrettiin Kyykosken ohi mm. Tirva-alusta.

s. 605 kerrotaan Gutzeit-yhtiön teknillisen johtajan Julius Nielsenin kehittämästä niputus- eli kimputuskoneesta

ss. 642-643 kerrotaan siirtolaitoksista, joita olivat Gutzeitin Rutolan lisäksi mm. Malmin Puutie, Siikajoen uittokanava, Pispalan tukkitiet, Vääksyn rillitie ja Orrain-Honkataipale.

s. 660 mainitaan Kyykosken sivulla kulkenut lyhyt rata, jonka avulla aluksia mm. Tirva siirrettiin koskipaikan ohitse.

ss. 801-803 kerrotaan lauttauskorvausten maksamisesta maanomistajille. Kuva uitosta Valkealan Jokelankoskessa v. 1909. Väinö E Hämäläisen kirjoittamassa kirjeessä v. 1946 kerrotaan ongelmista ranta- ja kalaustusvahinkojen korvausten kanssa.

ss. 948-950 kerrotaan laivamiesten koulutusvaatimuksista ja naisten mukanaolosta uittotöissä. Matti Erosen ottamassa kuvassa Väinö Puustell rasvaa röllän konetta v. 1954. Rapu-varppaajassa oli pimpsarina Leila Pyötsiä ennen laivaemäntänä oloaan.(s. 948)

s. 963 kerrotaan viiden Pyötsiän tyttären laivaemännyydestä s/s Väinölällä

s. 965 kuva Eeva Pyötsiästä laivaemäntänä s/s Väinölällä.

Leila Pyötsiä pimpsarintöissä Rapu-laivalla

Pyötsiän tytöt pituusjärjestyksessä; vas veljen vaimo Seija, Ritva, Eeva, Leila, Liisa ja Hilkka

Polkupyörä oli tarpeen, kun laivaemäntä pyöräili aamuisin kotoaan kauppaan, jäljitti sopivan laivaannousupaikan ja palasi illalla kotiin